Julkishallinnon avoimuus on demokratian perusta

Kouvolan Sanomien toimittaja Masalin törmäsi 10.3.2017 Kouvolan kaupungin nurkkakuntaisuuteen pyytäessään määrätietoja kaupunginjohtajaehdokkaiden soveltuvuustestien katsojista.  Kieltäessään tiedon Kouvola tulkitsee selvästi väärin julkisuuslain 5§ 4 momenttia.

Vastaava tapaus on neljän henkilön kysely Sipilän lentolupakirjasta sekä siihen liittyvän lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta. Kyselyt olivat asiallisia ja kyselijöiden määrä ja nimet kerrottiin. Media ei julkaissut yksityishenkilön nimeä, tietoa pyytäneiden aikakauslehtien nimet julkaistiin.

Vuoden 1999 lailla viranomaisten julkisuudesta julkiselle vallalle säädettiin velvollisuus toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa sekä tuottaa ja jakaa tietoa. Sinänsä Suomi on edelleen jäljessä julkisuusasiassa muita Pohjoismaita, joissa julkisen vallan omistamien yritysten asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslainsäädäntöä. Tein tältä osin jo helmikuussa 2013 aloitteen Kouvolan avoimuuden parantamiseksi.

Kuntademokratian perusta on avoimuus ja julkisuus. Näiden puutteen voi jokainen havaita perehtymällä kehittyvien maiden ongelmiin, korruptioon ja kehityksen esteisiin. On kuntalaisten oikeus, erityisesti näin kuntavaalien alla tietää valitsemiensa edustajien toiminnasta. Julkisuuslaki olisi puoltanut jopa soveltuvuustesteihin tutustuneiden nimien julkaisua. Päätökseen osallistumattomille yksityishenkilöille kyseisiä asiakirjoja ei näytetä.

Kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Karhu ei kerro henkilöarviointeja katsoneiden lukumäärää. Hänen mielestään kyse ei ole julkisesta tiedosta. Hän vetoaa Julkisuuslain 5§ 4 momenttiin eli asiakirja olisi virkamiehen "oma muistiinpano". Tähän muistiinpanopaperiin on kuitenkin jokaisen kuitattava katselukertansa. Todellisuudessa koko lista nimineen kaikkineen on julkinen.

On eri asia lukea itse asiakirjat ja soveltuvuusarviot kuin kuulla ne suullisesti ryhmäjohtajien välittäminä.  Jokainen tuntee rikkinäinen puhelin -lastenleikin, jossa viesti muuttuu kuljettuaan suusta suuhun. Muussa tapauksessa valtuutetut ovat kuin päiväkotilapset letkaköydessä ohjailtavina.

Toimittaja Masalin on oikealla asialla edistäessään avoimuutta ja faktaperusteista tiedonkulkua. Ongelma on, että virkamiehen tulkitessa lakia väärin, oikaisun hakeminen on käytännössä mahdoton. Pitäisikin olla joku nopea tapa ja taho, jolla saisi käyttöönsä väärin salaiseksi julistetut asiakirjat käyttöönsä.

Pekka Korpivaara

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu