PekkaKorpivaara

Haja-asutus tarvitaan teollisuuden perustaksi

  • Ummeljoen kylä taistelee palvelujensa puolesta
    Ummeljoen kylä taistelee palvelujensa puolesta

Suomi elää viennistä. Tulevaisuudessa Suomen menestyminen nojautuu luonnonvarojen nykyistä älykkäämpään hyödyntämiseen ja jalostamiseen. Tähän tarvitaan työvoimaa maaseudulla. Haja-asutus onkin järkevää teollisuuspolitiikkaa, ei vain aluepolitiikkaa. Ihmisiä tarvitaan siellä, missä luonnonvaroja kerätään, kuljetetaan ja jatkojalostetaan.

Suomen uusiutuvat luonnonvarat ovat olleet vientiteollisuuden perusta satoja vuosia. Tuotteiden ja palvelujen muoto vain muuttavat tulevaisuudessa muotoaan ja monipuolistuvat. Tulevaisuuden biotaloudessa yhdistyvät luonnonvarat, digitaalinen teknologia sekä suomalainen koulutus ja osaaminen. Nämä tekijät ovat oleellisia myös muiden kuin uusiutuvien luonnonvarojen älykkäässä hyödyntämisessä.

Esimerkiksi puu on yksi Suomen suurimmista raaka-ainelähteistä. Se on muutakin kuin paperia, rakennustarvikkeita ja energiaa. Jo tänä päivänä puukuitua käytetään lääkkeiden, tekstiilien, biokemian tuotteiden ja eri materiaaleja yhdistävien komponenttien valmistamiseen. 

Suomalaiset pakkautuvat yhä kiihtyvämmällä tahdilla asutuskeskuksiin: maaseudulta kirkonkyliin ja kirkonkylistä kaupunkeihin ja edelleen pääkaupunkiseudulle. Kasvukeskukset kipuilevat riittämättömien palvelujen ja sosioekonomisten ongelmien kanssa. Samaan aikaan haja-asutusalueet kärsivät muuttotappion tuomista ongelmista. Kehitys on sekä kasvukeskuksissa että muuttotappioalueilla liian nopeaa. Yhteiskunta ei ehdi, eikä sillä ole taloudellisia mahdollisuuksia reagoida riittävästi.

Perinteisen aluepolitiikan sijaan tarvitaan yhteiskunnan kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa ja vahvaa teollisuuden ja sen tulevaisuuden ja tarpeiden ymmärtämistä. Tästä hyötyisivät kaikki. Tuloksena olisi parempi elintaso, palvelut ja työllisyys niin haja-asutusalueilla kuin kasvukeskuksissakin. Kokonaisvaltainen teollisuuspolitiikka on koko Suomen etu.

www.pekkakorpivaara.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ei se, että Suomessa on paljon metsää, edellytä sitä, että suomalaisten pitäisi metsässä asua. Puhutaan mitä puhutaan, mutta sivukylät tyhjenevät. Ihmiset hakeutuvat palvelujen äärelle. Omakotialueita toki tarvitaan, mutta ei hajallaan asumista. Se on vanhaa perintöä ajoilta, jolloin jokaisen unelmana oli oma punainen tuopa ja perunamaa. No, kesä-ja vapaa-ajan asuntoina ne toimivat vieläkin, mutta eivät asumisratkaisuna.

Käyttäjän PekkaKorpivaara kuva
Pekka Korpivaara

Jos sinulla olisi talo haja-asutusalueella, niin pitääkö se myydä puoli-ilmaiseksi ja muuttaa kaupunkiin? Toisekseen, miksi kaikkien on pakko asua kaupungeissa tai suurissa taajamissa?

Viime vuonna väestö väheni Kouvolassa 450 hengellä. Se on järkyttävän suuri luku pois kaupungista ja todennäköisimmin pakkautumassa pääkaupunkiseudulle. Kehitys on liian nopeaa yhteiskunnallisesti.

Suomen viestiteollisuuden perusta on luonnonvarat ja se on vain tosiasia vieläkin ja tulevaisuudessa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Minulla on talo haja-asutusalueella, mutta muutamme toukokuun puolivälissä puukerrostaloon keskustaan palvelujen äärelle. Silloin en enää ole autosta riippuvainen. Lyhyen kävelymatkan päässä ovat kauppa kirjasto, kapakka, kirkko, jossa en käy ja kuntosali uimahalleineen.

Omakotitaloa en myy. Se jää kakkosasunnoksi, jossa on mukava oleskella kesällä hyvillä ilmoilla. Sitä voivat myös aikuiset lapset perheineen käyttää tukikohtanaan, kun käyvät Keski-Suomessa ja miksei lomillaan pitempäänkin.

Se on vain niin, että sivussa asuminen on hankalaa ja kalliimpaakin kuin keskustassa. Etenkin vanhenevalle väestölle sivukylän asunto on loukku, johon jäädään vangiksi, sen jälkeen, kun autolla ajo ei enää onnistu. Jo sitä ennen omakotitalossa joutuu tekemään paljon sellaista työtä, jota kerrostalossa ei ole. Nuorena, kun jaksaa omakotitalon on joillekin jopa ihanteellinen ratkaisu, mutta sellainen se ei ole loppuun saakka.

Toni Lahtinen

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto voisi olla kustannustasoindeksin käyttö palkkojen määrittelyssä. Tällä tarkoitan mallia, jossa alhaisten asumis- ja elämiskustannusten alueilla voitaisiin teollisuden palkoissa joustaa alaspäin. Tämä nostaisi alhaisen kustannustason haja-asutusalueiden ja pienempien kuntien kiinnostavuutta yritysten investointikohteina. Alaspäin joustava palkka ei kuitenkaan tarkoita orjan roolia työntekijälle, kun huomioidaan, että sillä hinnalla millä kasvukeskuksessa saa hankittua juuri ja juuri kerrostalokaksion/-kolmion saatakin saada omakotitalon, parhaassa tapauksessa jopa järvinäköaloin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Toni Lahtinen, ajattele edes vähän. Vai että sen päälle, että elää keskimäärää kalliimmin, pitäisi vielä tehdä töitä muita halvemmalla. Ei vetele. On silkka harhaa, että sivukylän omakotitalo olisi asumismuotona edullinen.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Minulla vaimoni nykyisillä tulemme hyvin toimeen hajaasutusalueella. Työni onkuitenkin siirtymässä Helsinkiin. Olisi mahdollisuus lähteä työn perässä, mutta taloudellisesti tämä ei ole kannattavaa. Asuinkustannukset olisivat huimasti isommat vaikka talon ostaisi vaikka Hyvinkäältä asti.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Onneksi nykyisin aletaan jo ymmärtää ettei haja-asutus tai sellaisella asuminen edellytä omaa pikkukuntaa vaan siellä voi asua ja elellä paljon paremminkin osana isompaa kaupunkia.
Sellainen antaa lisää mahdollisuuksia ja voimavaroja kehittää sitä haja-asutusaluetta, ei se siitä miksikään kivierämaaksi muutu.
Ja ennenkaikkea tuo säästöjä kun siitä entisestä kunnaneliitistä päästään eroon.

Toni Lahtinen

Muistan lukeneeni tutkimuksen, jonka mukaan kaikkein tehokkaimpia olisivat noin 20 000 asukkaan kunnat. Pienemmissä kunnissa veropohja jää liian pieneksi, ja isommissa organisaatioon alkaa syntyä yhä uusia johto- ja hallitokerroksia, jotka vievät tehokkuuden.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

No itse asun myös haja-asutusalueella joka on tosin ollut osa isompaa kuntaa jo pitkään.
Aikomusta tai tarvetta muuttaa mihinkään kivierämaahan eli keskustaajamaan ei ole. Sillä liitoksella saatiin tännekin paremmat palvelut ja väestökato kääntymään.
Vanhalla mallilla konkurssi olisi ollut edessä tai sitten tarve mennä valtion kukkarolle entistä pahempi.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Haja-asutusalueella asuminen on kallein mahdollinen ratkaisu jo työmatkojenkin vuoksi. Tämän päälle haja-asutusalueelle vesijohtojen, viemäriverkosto tai oman puhdistamon rakentaminen maksaa keskimäärää enemmän, samoin sähköverkostoja paikallistien ylläpito. Syrjässä asuminen on hyvä ratkaisu niin kauan kuin voimat ja tulot riittävät tavallista kalliimpaan ja työläämpään asumiseen.

Toimituksen poiminnat